Antibioottiresistenssi ja CRP

Antibioottiresistenssi on maailmanlaajuinen terveysuhka

Antibiootit ovat tärkeimpiä lääkkeitä bakteeri-infektioiden hoidossa. Antibioottien liikakäyttö on johtanut antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien kehittymiseen. Samaan aikaan monet lääkeyritykset ovat luopuneet uusien antimikrobisten lääkkeiden kehittämisestä. Maailman terveysjärjestö (WHO) on julistanut antimikrobiresistenssin (AMR) yhdeksi 10 suurimmasta maailmanlaajuisesta terveysuhasta¹. Jos antimikrobiresistenssi yleistyy, on arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä joka vuosi 10 miljoonaa ihmistä kuolee ennenaikaisesti resistenttien mikrobien aiheuttamiin infektioihin. Monet yleiset infektiot, joita tällä hetkellä hoidetaan antibiooteilla, voivat tulla hengenvaarallisiksi.

Lisääntyneen kuolleisuuden lisäksi AMR aiheuttaa valtavan taloudellisen taakan sekä terveydenhuoltojärjestelmälle että yksittäisille ihmisille. Potilaat tarvitsevat pidempään sairaalahoitoa, heillä voi olla vakavampia haittavaikutuksia antibiooteille vastustuskykyisten taudinaiheuttajien hoitoon liittyvistä lääkkeistä sekä tulonmenetyksiä pitkittyneiden sairauksiensa vuoksi².

Antibioottien käyttö tilanteissa, joissa niitä ei tarvita, aiheuttaa antimikrobiresistenssiä

Noin 80-90 % terveydenhuollossa käytetyistä antibiooteista määrätään perusterveydenhuollossa³, jossa hengitystieinfektiot ovat yleisin syy terveydenhuoltoon hakeutumiselle^4,5. Suurin osa antibiooteista käytetään hengitystieinfektioiden hoitoon, vaikka noin 90 % hengitystieinfektioista on virusten aiheuttamia tai ne paranevat itsestään⁵. Virusinfektioiden ja lievien bakteeri-infektioiden hoito antibiooteilla ei hyödytä potilaita, mutta edistää antibioottiresistenssin kehittymistä. 

Suurin antimikrobiresistenssin kehittymiseen johtanut tekijä on antibioottien väärinkäyttö. On arvioitu, että 50 % määrätyistä antibiooteista on tarpeettomia tai määrätty ohjeiden vastaisesti⁶. Vielä nykyäänkin on yleistä, että antibiootteja määrätään vain potilaan oireita tutkimalla ilman diagnostista vahvistusta bakteeri-infektiosta. Laajakirjoisia antibiootteja käytetään usein ensisijaisina vaihtoehtoina, vaikka niitä tulisi käyttää vain tarvittaessa. C-reaktiivisen proteiinin (CRP) pikatestaus tukee hengitystieinfektioiden diagnosointia ja niihin liittyviä hoitopäätöksiä.

Diagnostinen epävarmuus ja virheelliset käsitykset antibiooteista ovat keskeisiä tekijöitä, jotka edistävät antibioottien liiallista käyttöä

Useat tekijät, kuten kulttuuriset käsitykset sairauksista, sosioekonomiset tekijät ja virheelliset käsitykset antibioottien toimivuudesta vaikuttavat siihen, miten antibiootteja määrätään eri maissa. Lääkäreiden diagnostinen epävarmuus on kuitenkin suurin syy siihen, miksi antibiootteja määrätään liikaa⁷. Virus-, bakteeri- ja itsestään paranevia infektioita on usein vaikea erottaa hoitoa vaativista infektioista. Potilaiden riskin minimoimiseksi antibiootteja määrätään usein varmuuden vuoksi. Kun diagnostinen epävarmuus yhdistetään potilaan vaatimukseen saada antibiootteja, koska antibioottien luullaan parantavan virusinfektioita, antibioottien määräämisestä tulee helposti perusteetonta⁸.

Nopea kvantitatiivinen CRP-vieritestaus vähentää tarpeetonta antibioottien määräämistä perusterveydenhuollossa

Antibioottien asianmukainen käyttö terveydenhuollossa on avainasemassa antimikrobiresistenssin torjunnassa. Kun antibiootteja käytetään oikein, niitä määräätään vähemmän ja ainoastaanniille potilaille, jotka oikeasti hyötyvät antibiooteista. Nopealla ja tarkalla diagnostiikalla on tärkeä rooli antibioottien liikakäytön vähentämisessä^2,9.

C-reaktiivisen proteiinin (CRP) vieritestauksella ennen reseptin määräämistä on useita etuja, jotka auttavat torjumaan antimikrobiresistenssiä:

• Testit ovat tarkkoja, edullisia, helppokäyttöisiä ja niihin riittää pieni näytemäärä
• Nopeat tulokset ovat saatavilla heti potilaskäynnin aikana, ne vähentävät diagnostista epävarmuutta ja auttavat päättämään antibioottien tarpeesta
• Vähentää merkittävästi turhaa antibioottien käyttöä hengitystieinfektioissa vaarantamatta potilaan terveyttä^10-12
• CRP-tuloksia voidaan käyttää tukena viestittäessä potilaalle, miksi antibiootteja ei tarvita. Tehokas viestintä lisää myös potilastyytyväisyyttä¹³

Viitteet

1. World Health Organization (WHO). Antimicrobial resistance. Available at www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/antimicrobial-resistance
2. O’Neill J. Review on Antimicrobial Resistance. Antimicrobial Resistance: Tackling a Crisis for the Health and Wealth of Nations, 2016.
3. Hay AD. Antibiotic prescribing in primary care. BMJ 2019; 364:l780.
4. Petersen I et al. Antibacterial prescribing in primary care. J Antimicrob Chemother 2007; 60 Suppl 1: i43-47.
5. Bjerrum L et al. Health Alliance for Prudent Prescribing, Yield and Use of Antimicrobial Drugs in the Treatment of Respiratory Tract Infections (HAPPY AUDIT). BMC Fam Pract 2010; 11:29.
6. CDC. Antibiotic Use in the United States, 2017: Progress and Opportunities.
7. Harbarth S, Samore MH. Antimicrobial resistance determinants and future control. Emerg Infect Dis 2005; 11:794-801.
8. European Commission. Special Eurobarometer 445: Antimicrobial Resistance. European Commission; Brussels, Belgium: 2016
9. WHO. Antimicrobial resistance and primary health care. Technical series on primary health care, 2018. https://apps.who.int/iris/handle/10665/326454
10. Aabenhus R et al. Biomarkers as point-of-care tests to guide antibiotics in patients with acute respiratory infections in primary care. Cochrane Database of Systematic Reviews 2014; 11:CD010130.
11. Tonkin-Crane SKG et al. Clinician-targeted interventions to influence antibiotic prescribing behaviour for acute respiratory infections in primary care: an overview of systematic reviews (Review). Cochrane Database of Systematic Reviews 2017; 7(9):CD012252.
12. O'Brien K et al. C-reactive protein point-of-care testing (CRP POCT) to guide antibiotic prescribing in primary care settings for acute respiratory tract infections (RTIs). Rapid assessment on other health technologies using the HTA Core Model for Rapid Relative Effectiveness Assessment. EUnetHTA Project ID: OTCA012, 2019.
13. Strumann C et al. Communication training and the prescribing pattern of antibiotic prescription in primary health care. Plos One 2020; 15(5): e0233345.