Antibioottiresistenssi ja CRP

Antibioottiresistenssi ja CRP

CRP-vieritestaus auttaa hengitystieinfektioiden hallinnassa ja antibioottiresistenssin torjunnassa.

Antibiootti- ja mikrobilääkeresistenssi ovat maailmanlaajuisia terveysuhkia

Bakteereille, viruksille, sienille ja loiseliöille voi kehittyä vastustuskyky niihin käytettyjä lääkehoitoja vastaan, jolloin puhutaan mikrobilääkeresistenssistä. Yleisintä kuitenkin on antibioottiresistenssi, jolloin bakteereille kehittyy vastustuskyky antibioottihoitoa vastaan. Antibiootit ovat tärkeimpiä lääkkeitä bakteeri-infektioiden hoidossa. Antibioottien liikakäyttö on johtanut antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien eli antibioottiresistenssin kehittymiseen, mikä on merkittävä uhka kansanterveydelle. Maailman terveysjärjestö (WHO) onkin julistanut mikrobilääkeresistenssin kuuluvan 10 suurimman maailmanlaajuisen terveysuhan joukkoon1.

Ilman ehkäiseviä toimenpiteitä mikrobilääkeresistenssi voi johtaa tulevaisuudessa kuolemaan useammin kuin syöpä

Mikrobilääkeresistenssi aiheuttaa tällä hetkellä noin 1,3 miljoonaa suoraa ja 5 miljoonaa epäsuoraa kuolemaa vuosittain2. Jos antibioottiresistenssi yleistyy, on arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä 10 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain resistentteihin infektioihin. Huomattavaa on, että luku on suurempi kuin syöpään kuolevien ihmisten määrä vuosittain3. Antibioottiresistenssin yleistymisen takia monet tavanomaiset infektiot, joita tällä hetkellä voidaan hoitaa antibiooteilla, voivat tulla hengenvaarallisiksi. Tämän lisäksi antibioottiresistenssillä on merkittäviä taloudellisia seurauksia sekä terveydenhuollolle että yksittäisille ihmisille. Resistenttejä infektioita sairastavat potilaat tarvitsevat sairaalahoitoa pidempään kuin yleensä, heillä on suurempi riski saada vakavia lääkkeiden haittavaikutuksia ja heillä voi olla taloudellisia menetyksiä pitkittyneen sairastelun takia3.

Antibioottien liikakäyttö aiheuttaa antibioottiresistenssiä

Noin 80-90% terveydenhuollossa käytetyistä antibiooteista määrätään perusterveydenhuollossa4, jossa hengitystieinfektiot ovat yleisin syy terveydenhuoltoon hakeutumiselle5,6. Suurin osa antibiooteista käytetään hengitystieinfektioiden hoitoon, vaikka noin 90% hengitystieinfektioista on virusten aiheuttamia tai ne paranevat itsestään5. Virusinfektioiden ja lievien bakteeri-infektioiden hoito antibiooteilla ei hyödytä potilaita, mutta edistää antibioottiresistenssin kehittymistä.

Suurin mikrobilääkeresistenssin ja antibioottiresistenssin kehittymiseen johtanut tekijä on antibioottien liikakäyttö. On arvioitu, että 50% perusterveydenhuollossa määrätyistä antibiooteista on tarpeettomia tai määrätty ohjeiden vastaisesti7. Vielä nykyäänkin on yleistä, että antibiootteihin liittyvät hoitopäätökset tehdään vain tutkimalla potilaan oireita, ilman diagnostista vahvistusta bakteeri-infektiosta. Nopea C-reaktiivisen proteiinin (CRP) pikatestaus tukee hengitystieinfektioiden diagnosointia ja antibioottihoitoon liittyviä päätöksiä.

Diagnostinen epävarmuus ja virheelliset käsitykset antibiooteista ovat tärkeimpiä syitä antibioottien liikakäytölle

Useat tekijät, kuten kulttuuriset käsitykset sairauksista ja virheelliset käsitykset antibioottien toimivuudesta vaikuttavat siihen, miten antibiootteja määrätään eri maissa. Lääkäreiden diagnostinen epävarmuus on kuitenkin suurin syy siihen, miksi antibiootteja määrätään liikaa joka puolella maailmaa8. Vakavien ja lievien/itsestään paranevien infektioiden erottaminen toisistaan voi olla vaikeaa, minkä takia antibiootteja saatetaan määrätä kaiken varalta potilaan kohdistuvan riskin minimoimiseksi. Potilaat saattavat myös itse vaatia antibiootteja tilanteissa, joissa niitä ei tarvita. Diagnostinen epävarmuus yhdistettynä potilaan vaatimukseen saada antibiootteja, voi helposti johtaa turhiin antibioottikuureihin9.

Nopealla kvantitatiivisella CRP vieritestauksella on tärkeä rooli ohjata antibioottien oikeaa, kestävää ja vastuullista käyttöä

Antibioottien asianmukainen käyttö terveydenhuollossa on avainasemassa antimikrobiresistenssin torjunnassa. Antibioottien turhaa käyttöä tulee vähentää mutta on myös tärkeää, että hoito kohdistetaan potilaisiin, jotka oikeasti hyötyvät antibioottihoidosta. Nopea ja tarkka CRP vieritestaus ohjaa käyttämään antibiootteja oikein10.

CRP-vieritestauksella ennen hoitopäätöksen tekemistä on useita etuja, jotka auttavat torjumaan antimikrobiresistenssiä:

  • Testit ovat tarkkoja, edullisia, helppokäyttöisiä ja niihin riittää pieni näytemäärä
  • Nopeat tulokset ovat saatavilla heti potilaskäynnin aikana, ne lisäävät diagnostista varmuutta ja auttavat päättämään antibioottien tarpeesta
  • Testaus vähentää merkittävästi turhaa antibioottien käyttöä hengitystieinfektioissa vaarantamatta potilaan terveyttä11-13
  • CRP-tuloksia voidaan käyttää tukena kun selitetään potilaalle, miksi antibiootteja ei tarvita. Tehokas viestintä lisää myös potilastyytyväisyyttä14

Ennen hoitopäätöstä suoritettava CRP-vieritestaus on hyvä keino ohjata antibioottien oikeaa käyttöä ja tukea kestäviä ja vastuullisia terveydenhuollon käytäntöjä.

Viitteet

  1. World Health Organization (WHO). Antimicrobial resistance. Available at https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/antimicrobial-resistance...
  2. Antimicrobial Resistance Collaborators. Global burden of bacterial antimicrobial resistance in 2019: a systematic analysis. Lancet 2022; 399:629-655.
  3. O’Neill J. Review on Antimicrobial Resistance. Antimicrobial Resistance: Tackling a Crisis for the Health and Wealth of Nations, 2016.
  4. Hay AD. Antibiotic prescribing in primary care. BMJ 2019; 364:l780.
  5. Petersen I et al. Antibacterial prescribing in primary care. J Antimicrob Chemother 2007; 60 Suppl 1: i43-47.
  6. Bjerrum L et al. Health Alliance for Prudent Prescribing, Yield and Use of Antimicrobial Drugs in the Treatment of Respiratory Tract Infections (HAPPY AUDIT). BMC Fam Pract 2010; 11:29.
  7. CDC. Antibiotic Use in the United States, 2017: Progress and Opportunities.
  8. Harbarth S, Samore MH. Antimicrobial resistance determinants and future control. Emerg Infect Dis 2005; 11:794-801.
  9. European Commission. Special Eurobarometer 445: Antimicrobial Resistance. European Commission; Brussels, Belgium: 2016
  10. Gentile et al. The role of CRP POC testing in the fight against antibiotic overuse in European primary care: Recommendations from a European Expert Panel. Diagnostics 2023; 13:320.
  11. Aabenhus R et al. Biomarkers as point-of-care tests to guide antibiotics in patients with acute respiratory infections in primary care. Cochrane Database of Systematic Reviews 2014; 11:CD010130.
  12. Tonkin-Crane SKG et al. Clinician-targeted interventions to influence antibiotic prescribing behaviour for acute respiratory infections in primary care: an overview of systematic reviews (Review). Cochrane Database of Systematic Reviews 2017; 7(9):CD012252.
  13. O'Brien K et al. C-reactive protein point-of-care testing (CRP POCT) to guide antibiotic prescribing in primary care settings for acute respiratory tract infections (RTIs). Rapid assessment on other health technologies using the HTA Core Model for Rapid Relative Effectiveness Assessment. EUnetHTA Project ID: OTCA012, 2019.
  14. Strumann C et al. Communication training and the prescribing pattern of antibiotic prescription in primary health care. Plos One 2020; 15(5): e0233345